Ruotsia pidetään maailman demokraattisimpana maana. Tämä siitä huolimatta, että maata johtaa monarkki. Kansalaiset eivät hallitsijaansa saa valita, vaan valtionpään virka periytyy samassa suvussa. Sen sijaan kansa saa vastata kuninkaallisen perheen ylläpidosta noin 11 miljoonalla eurolla vuodessa. Ruotsalaiset näyttävät olevan järjestelyyn tyytyväisiä, sillä monarkian suosio on suurta ja vakaata. Kolme neljästä ruotsalaisesta on rojalisteja. Vaikka Ruotsin punavihreän koalition – sosiaalidemokraatit, vasemmistopuolue ja vihreät – ohjelmassa maan muuttamista tasavallaksi vaaditaankin, ei asiaa aiota ottaa esille edes siinä tapauksessa, että valta vaihtuisi syyskuun eduskuntavaaleissa.

Nyt kun Victoria Ingrid Alice Désirée saa prinssinsä 19.6.2010, tulee kansalainen Daniel Westerlingistä hänen kuninkaallinen korkeutensa, Ruotsin prinssi ja Länsi-Götamaan herttua. Varsinainen sosiaalinen nousu – tai klassresa eli luokkamatka, kuten ruotsalaisessa keskustelussa ilmiötä kutsutaan. Lehtitietojen mukaan kyseessä on rakkausliitto, toisin kun useilla sukupolvilla aiemmin. Tästä huolimatta kuninkaan piti ensiksi antaa suostumuksensa avioliittoon, jonka jälkeen Ruotsin valtioneuvosto antoi prinsessalle virallisen naimaluvan. Ei oikein tätä päivää.

Yhteispohjoismainen monarkia sai kannatusta viime syksynä, kun Gunnar Wetterberg (Dagens Nyheter 27.10.2009) ehdotti, että Pohjoismaat muodostaisivat jälleen valtioliiton Kalmarin unionin tapaan. Perinteiseen vedoten uuden uljaan Pohjoismaisen liiton johtoon ehdotettiin Tanskan kuningatarta Margareeta II:sta. Varsin hupsu ajatus, koska tällainen tilanne olisi oiva tapa muuttaa koko Pohjola tasavallaksi. Islantilaiset ja suomalaiset ovat tottuneet valitsemaan presidentin vaaleilla. Varmaan norjalaiset, ruotsalaiset ja tanskalaisetkin tähän lisädemokratiaan nopeasti tottuisivat.

Yhteispohjoismainen monarkia sai kannatusta viime syksynä, kun Gunnar Wetterberg (Dagens Nyheter 27.10.2009) ehdotti, että Pohjoismaat muodostaisivat jälleen valtioliiton Kalmarin unionin tapaan. Perinteiseen vedoten uuden uljaan Pohjoismaisen liiton johtoon ehdotettiin Tanskan kuningatarta Margareeta II:sta. Varsin hupsu ajatus, koska tällainen tilanne olisi oiva tapa muuttaa koko Pohjola tasavallaksi. Islantilaiset ja suomalaiset ovat tottuneet valitsemaan presidentin vaaleilla. Varmaan norjalaiset, ruotsalaiset ja tanskalaisetkin tähän lisädemokratiaan nopeasti tottuisivat.

Yhteispohjoismainen monarkia sai kannatusta viime syksynä, kun Gunnar Wetterberg (Dagens Nyheter 27.10.2009) ehdotti, että Pohjoismaat muodostaisivat jälleen valtioliiton Kalmarin unionin tapaan. Perinteiseen vedoten uuden uljaan Pohjoismaisen liiton johtoon ehdotettiin Tanskan kuningatarta Margareeta II:sta. Varsin hupsu ajatus, koska tällainen tilanne olisi oiva tapa muuttaa koko Pohjola tasavallaksi. Islantilaiset ja suomalaiset ovat tottuneet valitsemaan presidentin vaaleilla. Varmaan norjalaiset, ruotsalaiset ja tanskalaisetkin tähän lisädemokratiaan nopeasti tottuisivat.

Yhteispohjoismainen monarkia sai kannatusta viime syksynä, kun Gunnar Wetterberg (Dagens Nyheter 27.10.2009) ehdotti, että Pohjoismaat muodostaisivat jälleen valtioliiton Kalmarin unionin tapaan. Perinteiseen vedoten uuden uljaan Pohjoismaisen liiton johtoon ehdotettiin Tanskan kuningatarta Margareeta II:sta. Varsin hupsu ajatus, koska tällainen tilanne olisi oiva tapa muuttaa koko Pohjola tasavallaksi. Islantilaiset ja suomalaiset ovat tottuneet valitsemaan presidentin vaaleilla. Varmaan norjalaiset, ruotsalaiset ja tanskalaisetkin tähän lisädemokratiaan nopeasti tottuisivat.

Yhteispohjoismainen monarkia sai kannatusta viime syksynä, kun Gunnar Wetterberg (Dagens Nyheter 27.10.2009) ehdotti, että Pohjoismaat muodostaisivat jälleen valtioliiton Kalmarin unionin tapaan. Perinteiseen vedoten uuden uljaan Pohjoismaisen liiton johtoon ehdotettiin Tanskan kuningatarta Margareeta II:sta. Varsin hupsu ajatus, koska tällainen tilanne olisi oiva tapa muuttaa koko Pohjola tasavallaksi. Islantilaiset ja suomalaiset ovat tottuneet valitsemaan presidentin vaaleilla. Varmaan norjalaiset, ruotsalaiset ja tanskalaisetkin tähän lisädemokratiaan nopeasti tottuisivat.

Yhteispohjoismainen monarkia sai kannatusta viime syksynä, kun Gunnar Wetterberg (Dagens Nyheter 27.10.2009) ehdotti, että Pohjoismaat muodostaisivat jälleen valtioliiton Kalmarin unionin tapaan. Perinteiseen vedoten uuden uljaan Pohjoismaisen liiton johtoon ehdotettiin Tanskan kuningatarta Margareeta II:sta. Varsin hupsu ajatus, koska tällainen tilanne olisi oiva tapa muuttaa koko Pohjola tasavallaksi. Islantilaiset ja suomalaiset ovat tottuneet valitsemaan presidentin vaaleilla. Varmaan norjalaiset, ruotsalaiset ja tanskalaisetkin tähän lisädemokratiaan nopeasti tottuisivat.

Mikäli viisi Pohjoismaata ei pääse yksimielisyyteen valtioliitosta, toinen vaihtoehto monarkian uudistamiseen olisi yksityistäminen. Kun poliittinen valta kuninkailta ja kuningattarilta on jo poistettu, voitaisiin järjestää avoin kilpailu edustustehtävien hoitamisesta. Voittaja ja hänen perheensä saa tarpeelliset arvonimet ja tittelit sekä velvollisuuden hoitaa kuninkaallisia tehtäviä vaikkapa seuraavat kymmenen vuotta. Sopimukseen luonnollisesti kuuluisi, että kaikista kuninkaallisista kustannuksista vastaa voittaja itse. Näin julkisen vallan rahoitusta voisi kohdentaa tähdellisempiin tehtäviin kun kuninkaallisen pöydänkattajan tai hovilakeijan palkkoihin.

Mika Gissler