29.4.2010

Eilen (28/4) nettilehti Uusi Suomi julkaisi näyttävästi uutisen, jonka mukaan EK:n toimitusjohtajan Leif Fagernäsin mielestä ”nykyisen huoltosuhteen ylläpitäminen edellyttäisi 70 000 työikäisen maahanmuuttajan vuotuista maahanmuuttoa”.  Hurja väite piti tarkistaa EK:n nettisivuilta. Kyllä, myös siellä eiliseksi päivätyn uutisen mukaan Fagernäs sanoi näin:

”Vuonna 2025 joka neljäs suomalainen on eläkeiässä. Jos työurat eivät pitene, nykyisen huoltosuhteen (työssä olevat/työvoiman ulkopuolella olevat) edellyttäisi 70 000 työikäisen ulkomaalaisen maahanmuuttoa vuosittain.”

Fagernäs ei ole ainoa, jolla huoltosuhteen muutoksessa puurot ja vellit menevät sekaisin. Totta on, että huoltosuhde ”heikkenee”, mutta se johtuu lähes kokonaan keskimääräisen eliniän pitenemisestä – eikä siis työikäisen väestön vähenemisestä. Viimeisten 30 vuoden aikana elinkaari on pidentynyt Suomessa keskimäärin 10 vuotta,  ja sama kehitys on tapahtunut kaikissa kehittyneissä maissa. Väestörakenne on kaikkialla kovaa vauhtia muuttumassa niin, että ikääntyneitä tulee parin vuosikymmenen kuluessa olemaan noin neljännes koko väestöstä.

Kyse ei siis ole suurten ikäluokkien aiheuttamasta ohimenevästä kasvupiikistä. Tilastokeskuksen viime syyskuisen väestöennusteen mukaan yli 65-vuotiaita on Suomessa tänä vuonna 0,9 miljoonaa, 1,3 miljoonaa vuonna 2020, 1,5 miljoonaa vuonna 2030 – ja vuonna 2060, jolloin kaikki suuret ikäluokat ovat jo siirtyneet ikuiselle 60-luvulle, 1,8 miljoonaa.

Fagernäsin esittämä hurja luku tarkoittaisi sitä, että tämä eläkeläismäärän kaksinkertaistumisen tuottama huoltosuhteen muutos yritettäisiin paikata maahanmuutolla. Se ei yksinkertaisesti ole mahdollista. Väestön ikärakenteen pysyvään muutokseen on vain sopeuduttava. Eläkemenot toki kasvavat, mutta ne virtaavat monin tavoin kansantalouteen takaisin.

Syytä huoleen olisi, jos työikäisen väestön määrä alkaisi jyrkästi laskea. Samaisen väestöennusteen mukaan näin ei tule tapahtumaan – minkä osittain selittää jo tähän mennessä toteutunut maahanmuutto. Tänä vuonna 15–64 -vuotiaita on Suomessa 3,6 miljoonaa, josta se laskee 3,4 miljoonaan vuonna 2020, pysyy sillä tasolla vuoteen 2030 ja vuoteen 2060 on kääntynyt hienoiseen kasvuun eli 3,5 miljoonaan.

Ennätysvuonna 2008 työllisiä oli Suomessa hiukan yli 2,5 miljoonaa. Nykylama on pudottanut luvun 2,4 miljoonaan. Työ- ja elinkeinoministeriön tänäisen (29/4) tiedotteen mukaan työttömyyden kasvu on nyt pysähtynyt, mutta käänne takaisin kasvun suuntaan vie vuosia. Laman aikana on tiedotteen mukaan kadonnut 125 000 työpaikkaa. 1990-luvun lama opetti, kuinka vaikea ja pitkällisen prosessi kadonneiden työpaikkojen palauttaminen on.  Ja vaikka työllisyys kasvaisikin ennakoitua nopeammin, ennusteen mukaiset lähivuosikymmenien 3,4 miljoonaa työikäistä pystyisivät tulevat työpaikat kyllä täyttämään.

2010-luvun suurin uhka ei ole työvoimapula vaan pysyväksi jäävä massatyöttömyys.